Me suomalaiset emme turhia turinoi. Silloinkin kun kaipaisimme vain kontaktia ja toisen inhimillist\u00e4 l\u00e4heisyytt\u00e4 ajattelemme ett\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 jotain “asiaa” ett\u00e4 tilanne ei vaikuttasi ep\u00e4mukavalta. Toisaalta meille on my\u00f6s vierasta sis\u00e4ll\u00f6t\u00f6n small-talk jossa ei oikeastaan niin kovasti olla kiinnostuneita mit\u00e4 toiselle kuulu tai mit\u00e4 h\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00e4 ajattelee, kunhan huomioimme toisen kohteliaisuuden vaatimusten mukaan.Karussa pohjoisessa kommunikaatiokulttuurissamme hakeudutaan yhteyteen toisen kanssa ainoastaan tosi tarpeessa. j\u00e4yhyytt\u00e4 ei kuitenkaan pid\u00e4 sekoittaa aitouteen. Vaikka suomalaisten sanat ovatkin melko pyhi\u00e4 ja kalliita<\/p>\n
Martin Buber erottelee ajattelussaan kaksi erilaista perustavanlaatuista sujtautumistapaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman ilmi\u00f6ihin. Min\u00e4 – Sin\u00e4 ja Min\u00e4 – Se suhteen. N\u00e4ist\u00e4 Min\u00e4 – Sin\u00e4 sude on kokonaan erilainen olemassaolon tapa joka on olemuksellisesti erilainen kuin laskelmoitavissa oleva ja \u00e4\u00e4rellinen se. Sin\u00e4 asettaa min\u00e4lle my\u00f6s haasteen avoimuuteen ja oman itsens\u00e4 rehelliseen julkituontiin. Min\u00e4-Sin\u00e4 on todellisuuden korkeampi taso joka ylitt\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isen tietoisuuden rajat, samalla se on kuitenkin niit\u00e4 konstituoiva ehto jota ilman min\u00e4 ei voi tulla tietoiseksi subjektiudestaan,<\/p>\n
Syv\u00e4ll\u00e4 Buberin ajattelun pohjalla on Kantilainen maskiimi kohdella ihmist\u00e4 aina tarkoitusper\u00e4n\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n eik\u00e4 vain keinona. J\u00fcrgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriassa ymm\u00e4rt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 vuorovaikutus erotellaan kommunikaatiosta jolla on strateginen vaikuttamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 toiminnasta niiden onnistumisen edellytysten kautta. Vaikka molemmilla voidaan selitt\u00e4\u00e4 sosiaalisen toiminnan koordinaation ihme, vain ymm\u00e4rrykseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 toiminta voi selitt\u00e4\u00e4 toimijoiden yhteisen merkityshorisontin uusiutumisen.<\/p>\n
Buber erottaa painokkaasti propagandan ja pedagogiikan l\u00e4hestymistavat jossa ensimm\u00e4inen yritt\u00e4\u00e4 saada yksil\u00f6t toimimaan ulkoisen tahdon mukaan kuin se olisi heid\u00e4n omansa, j\u00e4lkimm\u00e4isen taas saada yksil\u00f6t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oma tahtonsa sellaisina kuin he aidosti ovat. Paulo Freire seuraa omassa vaikutusvaltaisessa pedagogisessa ajattelussaan Buberin linjoilla. Pedagogiikka dialogisena toimintana vaati todellista kiinnostusta toiseen ihmiseen ja halua todelliseen vuoropuheluun jossa “opettaja” avautuu my\u00f6s itse oppimaan uutta. Tavoitteena on todellistaa se potentiaali jota oppijassa.<\/p>\n
Merkityskeskeisess\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4minen on keskeinen k\u00e4site jota on tarkasteltava kahdelta kannalta, toisaalta on ymm\u00e4t\u00e4misen edellytysten tutkiminen toiminnan koordinoinnin kannalta, ymm\u00e4rr\u00e4mmek\u00f6 toisiamme niin ett\u00e4 osaamme tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Toisaalta on ymm\u00e4rt\u00e4minen merkityksess\u00e4 toisen asemaan asettuminen, empatia ja kyky n\u00e4hd\u00e4 asiat toisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Merkityskeskeisen kehitt\u00e4misen paradigma, se ett\u00e4 kielellinen merkitys ja merkitys arvostuksena liittyv\u00e4t elimellisesti toisiinsa, stipuloi ett\u00e4 n\u00e4iden tulisi liitty\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n
Kulttuurien t\u00f6rm\u00e4ykset, tilanteet jossa “ei l\u00f6ydet\u00e4 yhteist\u00e4 kielt\u00e4” ovat kaikille tuttuja ja liian usein tuntuu ett\u00e4 t\u00e4llaisten tilanteiden aiheuttamien pattitilanteiden negatiivinen energia vet\u00e4\u00e4 kaiken sy\u00f6vereihins\u00e4 niin ty\u00f6paikalla ja perhe-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin poliittisessa keskustelussakin. Ongelman taustalla on ett\u00e4 emm\u00e4 halua sijoittaa yht\u00e4\u00e4n itsest\u00e4mme siihen ett\u00e4 asettuisimme toisen asemaan ja yritt\u00e4isimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen arvojaan ja mik\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4k\u00f6kulmastaan on merkityksellist\u00e4. Kuinka voisimmekaan jos emme kuuntele?<\/p>\n
Vain aidosti kohtaamalla toisen kokonaisena ihmisen\u00e4 joka el\u00e4\u00e4 kokonaisessa maailmassa arvoineen ja arvostelmineen ja toisen kunnioittaminen uniikkina ja arvokkaana yksil\u00f6n\u00e4 voi saada meid\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne yhteiset kiinnekohdat joiden avulla voimme keskustella itse asiasta. Tiskivuoroista voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 sopuun kun ymm\u00e4ret\u00e4\u00e4n ett\u00e4 kyse ei olekaan vaan kuka parhaiten ehtii triviaalin homman hoitamaan vaan mm. siit\u00e4 miten ty\u00f6t jaetaan oikeudenmukaiseti ja miten kunkin panosta arvostetaan.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Me suomalaiset emme turhia turinoi. Silloinkin kun kaipaisimme vain kontaktia ja toisen inhimillist\u00e4 l\u00e4heisyytt\u00e4 ajattelemme ett\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 jotain “asiaa” ett\u00e4 tilanne ei vaikuttasi ep\u00e4mukavalta. Toisaalta meille on my\u00f6s vierasta sis\u00e4ll\u00f6t\u00f6n small-talk jossa ei oikeastaan niin kovasti olla kiinnostuneita mit\u00e4 toiselle kuulu tai mit\u00e4 h\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00e4 ajattelee, kunhan huomioimme toisen kohteliaisuuden vaatimusten mukaan.Karussa pohjoisessa kommunikaatiokulttuurissamme… Read More »Avautuminen kohtaamiselle, aidon ymm\u00e4rryksen l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-52","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/52","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=52"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/52\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=52"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=52"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=52"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}