{"id":51,"date":"2017-11-13T11:21:40","date_gmt":"2017-11-13T09:21:40","guid":{"rendered":"https:\/\/merkityskeskeinenkehittaminen.wordpress.com\/2017\/11\/13\/merkityskeskeisen-ajattelun-teoreettiset-lahtokohdat\/"},"modified":"2017-11-13T11:21:40","modified_gmt":"2017-11-13T09:21:40","slug":"merkityskeskeisen-ajattelun-teoreettiset-lahtokohdat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/?p=51","title":{"rendered":"Merkityskeskeisen ajattelun teoreettiset l\u00e4ht\u00f6kohdat."},"content":{"rendered":"<p>Merkityskeinen ajattelu perustuu oikeastaan sille ett\u00e4 merkityksen k\u00e4sitteen kaksi eri k\u00e4ytt\u00f6tapaa suruttomasti sotketaan kesken\u00e4\u00e4n. Jollakin asialla voi olla merkitys tai tarkoitus yksitt\u00e4iselle henkil\u00f6lle psykologisessa ja el\u00e4m\u00e4nkatsomuksellisessa mieless\u00e4, voidaan kysy\u00e4 mik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n merkitys. Toisaalta k\u00e4sitteill\u00e4 on merkityksens\u00e4 joka meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 jotta voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 oikein ja kommunikoida toistemme kanssa. Merkityskeskeisen kehitt\u00e4misen ytimess\u00e4 on ajatus ett\u00e4 n\u00e4iden kahden merkityksen k\u00e4sitteen v\u00e4linen suhde ei ole et\u00e4inen, jopa homonymian kaltainen, vaan ne liittyyv\u00e4t l\u00e4heisesti toisiin. Siksi merkityskeskeisyydess\u00e4 ammenetaan sek\u00e4 ajattelusta joka tarkastelee merkityst\u00e4 semanttisena ilmi\u00f6n\u00e4, ett\u00e4 ajattelusta jossa merkityst\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen merkityksellisyyden suunnalta. Semanttiselta, eli kielellisen merkityksen kannalta keskeisi\u00e4 viime vuosisadan innovaatioita oli omilla tahoillaan Fregen ja Husserlin kehittelem\u00e4 ajatus lauseen merkityksen hahmottaminen totuuden k\u00e4sitteen kautta. Avain lauseen merkitykseen oli siin\u00e4 asiantilassa joka tekee lauseen todeksi, T\u00e4m\u00e4 merkityksen k\u00e4sitteellist\u00e4misen tapa oli ennne kaikkea suunnattu aikakautensa vallitsevaa psykologistista ajattelua vastaan. Psykologismi selitti kielellisten ilmaisujen merkityksen henkil\u00f6iden sis\u00e4isill\u00e4 tiloilla.<\/p>\n<p>Wittgensteinin my\u00f6h\u00e4isempi ajttelu aiheutti analyyttisen filosofian piiriss\u00e4 aaltoja kyseenalaistamalla totuusehtosemantiikan soveliaisuuden ja kaikkivoipaisuuden varsinkaan luonnollisten kielten merkityssuhteiden selitt\u00e4misess\u00e4 . Wittgenteinin keskeisen\u00e4 ideana on kielen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen luonteen korostaminen. Kielen p\u00e4\u00e4asiallisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ola asiaintilojen representaatio, vaan kielt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n todellisessa historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa hyvinkin erilaisiin tarkoituksiin. Merkityksen kontekstisidonnaisuus, se ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 taustaoletuksia joita ei j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksett\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kielellisen ilmauksen ja maailman ilmi\u00f6iden v\u00e4lisist\u00e4 referenssisuhteista asettaa kauskantoisia haasteita my\u00f6s tieteen yhten\u00e4isyyden projektille.<\/p>\n<p>Peter Winch teoksessaan The idea of a social science (1958) vet\u00e4\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 toisaalta Wittgensteinin filosofisen hasteen ja ja niitten n\u00e4kemysten v\u00e4lill\u00e4 jotka ovat korostaneet ihmisi\u00e4 koskevan ns. henkitieteiden ja luonnontieteen v\u00e4list\u00e4 eroavaisuutta. Winch rakentaa siltaa Wittgensteinin ja Max Weberin sosiologisen toimintateorian v\u00e4lill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6n seuraamisen k\u00e4sitteen avulla. Wittgensteinille s\u00e4\u00e4nn\u00f6n seuraaminen oli t\u00e4rke\u00e4 esimerkki toiminnasta joka on avoin erilaisille tulkinnoille. Samalla lailla sosiaalisen toiminnan todellinen merkitys on ainoastaan t\u00e4ysin selv\u00e4 sille joka itse osallistuu siihen tai voisi osallistua. Seuraavan askeleen ottaminen, numerosarjan jatkaminen edellytt\u00e4\u00e4 toiminnan idean oivaltamista. Aivan niinkuin niinsanottua \u00e4lykkyytt\u00e4 vaativat tekstit jossa jotain sarjaa on jatkettava itse asiassa testaavat hyv\u00e4ntahtoisuuttamme testin laatijan aikomusta kohtaan.<\/p>\n<p>Sosiaalinen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen ovatkin kaksi k\u00e4sitett\u00e4 jotka ovat mekityskeskeisen kehitt\u00e4misen ytimess\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Jatkuu&#8230;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Merkityskeinen ajattelu perustuu oikeastaan sille ett\u00e4 merkityksen k\u00e4sitteen kaksi eri k\u00e4ytt\u00f6tapaa suruttomasti sotketaan kesken\u00e4\u00e4n. Jollakin asialla voi olla merkitys tai tarkoitus yksitt\u00e4iselle henkil\u00f6lle psykologisessa ja el\u00e4m\u00e4nkatsomuksellisessa mieless\u00e4, voidaan kysy\u00e4 mik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n merkitys. Toisaalta k\u00e4sitteill\u00e4 on merkityksens\u00e4 joka meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 jotta voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 oikein ja kommunikoida toistemme kanssa. Merkityskeskeisen kehitt\u00e4misen ytimess\u00e4 on ajatus&hellip;&nbsp;<a href=\"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/?p=51\" class=\"\" rel=\"bookmark\">Read More &raquo;<span class=\"screen-reader-text\">Merkityskeskeisen ajattelun teoreettiset l\u00e4ht\u00f6kohdat.<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-51","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/51","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=51"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/51\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=51"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=51"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=51"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}