Kehitt\u00e4misen yleistapauksena voidaan pit\u00e4\u00e4 ett\u00e4 organisaatio on tilassa A ja organisaatio halutaan siirt\u00e4\u00e4 tilaan B. Voi olla ett\u00e4 tilasta B ei ole tarkkaa kuvausta. mutta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ett\u00e4 se vastaa jotain organisaation ja sen ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutuksen tavoitetilaa. Esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 organisaation liik\u00e9taloudellinen kannattavuus paranee. Kehitt\u00e4misell\u00e4 halutaan usein poistaa niit\u00e4 esteit\u00e4, jotka ehk\u00e4isev\u00e4t organisaatiota saavuttamasta strategisia tavoitteitaan. Kehitt\u00e4minen etenee organisaation toimintaymp\u00e4rist\u00f6n haasteiden ja mahdollisuuksien, sek\u00e4 sen sis\u00e4isten vahvuuksien ja heikkouksien karoitttamisella, kuten esimerkiksi kaikille tutussa swot analyysiss\u00e4. Analyysin pohjalta voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4miskohteet ja toimenpiteet. Organisaation j\u00e4senten teht\u00e4v\u00e4ksi tulee toteuttaa toimenpiteet jota esimerkiksi ulkoinen konsultti suorittaa.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 ongelmia t\u00e4ssa kuvassa on? Voitaisiin my\u00f6s kysy\u00e4 mink\u00e4 takia kehitt\u00e4mistoimenpiteet yleens\u00e4 ep\u00e4onnistuvat silloin kuin ne noudattavat t\u00e4m\u00e4nkaltaista l\u00e4hestymistapaa. Vastaus l\u00f6ytyy kehitt\u00e4misen painopisteest\u00e4. Kehitt\u00e4minen keskittyy rakenteisiin ja prosesseihin, ei niihin ihmisiin jotka rakenteita ja prosesseja kantavat. Organisaatio ei voi muuttua tilasta A tilaan B ilman ett\u00e4 sen j\u00e4senet muuttuvat. On aivan ensiarvoisen keskeinen kysymys tapahtuuko muutos sis\u00e4isen motivaation vai ulkoisten tekij\u00f6iden ohjaamana. Onko muutos oikeasti mielek\u00e4s vai ulkoa m\u00e4\u00e4ritelty pakko? No, sanovat kriitikot, muutoksesta eiv\u00e4t voi aina kaikki pit\u00e4\u00e4, nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6na on pidetty ett\u00e4 kolmasosa vastustaa muutosta. Muutosvastarinta on asia jonka kanssa on elett\u00e4v\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Ei ole. Muutoksen mielekkyytt\u00e4 voi oppia johtamaan ja muutoksesta voi tulla luonnolinen osa organisaatiota. Asiat on mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vasta sitten kun ne on tehty ja tulkinta muodostuu keskustelun kautta. Keskustelu voi joko lujittaa yhteist\u00e4 tavoitetta ja yhteisi\u00e4 arvoja tai sitten siit\u00e4 tulee johdon k\u00e4sitykselle vastakkainen, kilpaileva tulkinta. T\u00e4m\u00e4n takia dialogisuus ja jatkuvan keskustelun yll\u00e4pit\u00e4minen on niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ryanin ja Decin (1985) itseohjautuvuusteorian mukaan omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteis\u00f6llisyyden kokemukset ovat inhimillis\u00e4 perustarpeita ja n\u00e4iden tunnustamista pidet\u00e4\u00e4n nykyaikana johtamisessa selvi\u00f6n\u00e4. Merkityksellisyyden kokemus (esim. Antoovsky,) on my\u00f6s tekij\u00e4 joka tunnustetaan t\u00e4rkeksi ihmisen hyvinvoinnille ja toimijuudelle. Asioiden yhdist\u00e4minen toisiinsa ja merkitysten luominen on ilmi\u00f6 jossa yhdistyy radikaali vapaus ja yhteis\u00f6llisyys. Emme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisiamme ja toimia yhteisten tavoitteiden eteen jos emme jaa merkityksi\u00e4, silti viime k\u00e4dess\u00e4 merkitseminen on sattumanvarainen ihmisen havainnoinnin ja h\u00e4nen siin\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4miens\u00e4 viitekehysten ilmi\u00f6 jota ei l\u00f6ydy valmiina luonnosta. Jakamamme todellisuus on keskin\u00e4isen puheemme muodostamaa. Viisaasti keskusteleva organisaatio menestyy. <\/p>\n\n\n\n
Merkityskeinen kehitt\u00e4minen tunnustaa merkitysten voiman ja etenee niit\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 joka kasvaa osana samaa prosessia<\/em>, merkityskeskeisess\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4 tavoitteiden kirkastaminen ja samalla strategiaty\u00f6 on jatkuvaa. Tuloksena organisaation ja sen j\u00e4senen suurempi harmonia ja parempi selviytymiskyky jatkuvasti muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Perinteinen kehitt\u00e4minen yleens\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6tason rakenteita ja prosesseja ja yll\u00e4ttyy kun lopputulos ei olekaan organisaation j\u00e4senille ja sidosryhmille mielek\u00e4s vaan vieraantuneisuutta ja anomiaa lis\u00e4\u00e4v\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kehitt\u00e4misen yleistapauksena voidaan pit\u00e4\u00e4 ett\u00e4 organisaatio on tilassa A ja organisaatio halutaan siirt\u00e4\u00e4 tilaan B. Voi olla ett\u00e4 tilasta B ei ole tarkkaa kuvausta. mutta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ett\u00e4 se vastaa jotain organisaation ja sen ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutuksen tavoitetilaa. Esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 organisaation liik\u00e9taloudellinen kannattavuus paranee. Kehitt\u00e4misell\u00e4 halutaan usein poistaa niit\u00e4 esteit\u00e4, jotka ehk\u00e4isev\u00e4t organisaatiota saavuttamasta strategisia… Read More »Kehitt\u00e4misen on oltava merkityskeskeist\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-185","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/185","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=185"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/185\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=185"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=185"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/merkityskeskeinen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=185"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}